Varjoelämää -runokokoelma

Erola on talo Puolangan Lylykylässä. Tämä talo on minun mummulani, tytärten, äitien ja isoäitien talo. Halusin julkaista esikoisrunokokoelmani nimellä Minna Erola kunnioittaakseni sukuni naisia niin menneisyydessä kuin tulevaisuudessakin. Sukupolvien ketju jatkuu, vaikka talot autioituvat ja elämä niistä katoaa. Elämä jatkuu meissä ja niissä, jotka tulevat meidän jälkeemme.

Naisen elämä oli menneinä aikoina kovaa. Erityisen kovaa se oli Kainuun nälkämailla sodan runtelemassa köyhässä maassa. Minä olen päässyt niin paljon helpommalla omassa elämässäni. Kuitenkin meitä naisia yhdistävät monet ikiaikaiset asiat: unelmat, pettymykset, ilot ja surut erilaisissa elämänvaiheissa.  Runokokoelmassani naisen elämä tiivistyy koskettaviksi ja väkeviksi tunnerunoiksi. 

"Elämässä ei ole mitään mustaa eikä valkoista. Siinä on kaikki värit ja sävyt. Rakkaus ei ole piikittömillä ruusuilla tanssimista. Vanhemmuus alkaa, mutta ei koskaan lopu. Tunteet ovat osuvia ja siksi usein niin kovasti sattuvia."